Non ni, kotona jälleen. Viikonloppu sujui koiraleirin merkeissä HauHovissa todella mukavassa ja huumorintajuisessa porukassa. Kiitos HurHalaisille kutsusta !! Edellisestä koiraleiristä olikin jo aikaa, joten olin ehtinyt unohtaa miten kivoja noi leirit on. Maria otti leiriltä tosi makeita kuvia; niitä tulee nettiin sitten kun Maria ehtii ne laittaa. Luvassa on siis oikeesti makeita kuvia mm. koira jonka naama on täyttä "kumia", Paulista hyviä hyppykuvia (on muuten Pappa kunnossa) ja Mimmistä vauhti otoksia......

Mut oli pyydetty paikalle kouluttamaan tottelevaisuutta, mutta mitä ihmettä....

No, pellollehan me "eksyttiin" koko sakki. Sinne vaan kaikki tallaamaan. Saatiin yksi harrastaja taas hurahtamaan peltojäljen saloihin  Kyllä me sitten tottisteltiinkin ja kunnolla; jokainen koira sai kaks tottis sessioo sekä la että su. Viikonlopun sanoja oli: raippaa, uudestaan uudestaan, mutukka, hartiat rennoiks, massa jyrää jne. Hauskaa oli ja naurettiin niin että oli suunpielet kipeenä.  Suomen kesä näytti myös puolensa. Perjantaina harmaata mutta ei sadetta, lauantaina ihan sika kuuma helle, sunnuntai yönä kesän komein ukkosmyrsky ja armoton rankka sade ja sunnuntaina harmaata, kylmää ja vettä koko päivän. Mutta tosiharrastajiahan tollainen ei haitannu yhtään ! Rotuina muuten ryhmässä oli aussi, bortsu, sakemanni ja "The real American working dogs" eli AB:t eli amerikan bulldogit "hulluine" omistajineen.

Nää AB:t yllätti mut kyllä ihan täysin; hyvä hermoisia koiria, joita selvästi on pidetty oikein. Massaa ja kokoa löytyy mutta myös viettiä. Ne esitti upeeta seuraamista ja vauhdikkaita luoksetuloja sekä tietty hauskoja ilmeitä (niitä sitten Marian kuvaamina). Kaiken kaikkiaan ryhmät koirat olivat todella hyviä ja ohjaajat mahtavasti avoimia kaikille koulutusideoille. Kiva oli, että kaikki koirakot edistyivät selvästi näiden parin päivän aikana.

Leiri ei ollut pelkkää vakavaa koulutusta vaan illalla oli myös RotuRace tyyppinen kilpajuoksu. Pauli pinkoi taas hyvin ja oli toiseksi nopein leiriläisistä. Voiton vei pieni ja tuulen nopea Vanilla, meidän ryhmän koira siis. Myös Mimmi oli leirillä mukana ja pinkoi kisassa myös. Olin yllättynyt Mimmin suorituksesta sillä aika ei ollut mikään huono, jotain 6.6 sekunnin luokkaa...... Mimmi siis juoksi luoksetulona ja ajattelin ensin ettei se edes juoksisi mulle, varsinkin kun ei ollut mitään namiakaan. Mutta meidän suhde sai kyllä leirillä piristysruiskeen, kun Mimmikin sai olla "oikea" koira ja touhuta Paulin mukana. HauHovissa oli todella hyvät ulkoilumahdollisuudet koirien kanssa ja uskaltauduinpa minäkin metsän siimekseen koirineni. Ja taas tietty pikkusen eksyin, joten ulkoilutus reissusta tuli ennakoitua pidempi; no koirat ainakin nautti.

Kaikkinensa oli kivaa. Mä löysin uuden ihastuksen näistä amerikan bulldogeista; ne oli niin mahtavia. Kattokaa nyt tätä Obelixin naamaa; pakkohan siitä on tykätä.